Pesäpallomateriaalin johdanto

Pesäpallo on Suomen kansallislaji ja perinteinen koululiikuntalaji. Pesäpallon opetus on perusteltua myös nykyisen opetussuunnitelman puitteissa, koska pesäpalloon sisältyy tärkeitä motorisia perustaitoja, kuten juoksemista, heittämistä, kiinniottamista ja lyömistä (Komulainen & Huotari 2014; Kalaja 2000). Pesäpallotunneilla voidaan harjoitella myös muita motorisia perustaitoja, kun harjoitteet valitaan tarkoituksenmukaisesti ja kun pelissä aktivoidaan odotusvuorossa olevia sisäpelaajia oheisharjoittelutehtävien avulla. Pesäpallotunneilla pitää kuitenkin antaa mahdollisuus myös taktisten asioiden harjoitteluun. Sisäpelaajilla on merkittävä rooli odotusvuorossa, sillä he voivat auttaa oman joukkueen etenijöitä merkkipelin avulla ja lyöjää väärien huutamisella. (Kalaja 2000).

Koulupelinä pesäpallon haasteena on oppilaiden aktivointi sekä palloon osumisen vaikeus lyödessä. Vaikka pelaaminen onkin suosituinta tekemistä pesäpallotunnilla, pelkästään pelaamalla ei saada riittävästi toistoja taitojen oppimiseen (Edu.fi). PE-Center palvelun tuntisuunnitelmissa harjoitteita tehdään pienryhmissä, jotta saataisiin enemmän toistoja suorituksiin. Harjoitteet on pyritty valitsemaan niin, että ne olisivat kiinnostavia ja että oppilaat vaihtaisivat rooleja lyöjän, lukkarin ja kiinniottajan välillä. Jokaisen tuntisuunnitelman loppuun on kuitenkin varattu aikaa pelaamiseen. Pienryhmässä harjoittelulla voi helpottaa lyönnin opettelua, koska toistoja tulee enemmän. Lisäksi pienryhmäharjoittelu vähentää paineita lyönnistä, kun ei tarvitse lyödä koko luokan edessä, vaan oman suorituksen näkee vain oman ryhmän jäsenet. Lisävinkkejä lyönnin helpottamiseen löytyy Pesäpallon säännöt ja koulusäännöt -artikkelista.

Pesäpallossa on merkittäviä turvallisuusriskejä, jotka pitää huomioida tunteja suunnitellessa. Tavallisin loukkaantumiseen johtava tilanne koululiikunnassa johtuu ulkopelaajan keskittymisen herpaantumisesta. Onkin tärkeää toistuvasti muistuttaa ulkopelaajia keskittymään ja katsomaan palloa lyöntien ja heittojen aikana, jotta vahingoilta vältyttäisiin. Lyöntiharjoituksissa pitää olla riittävä etäisyys ryhmien välillä, jotta pallo ei osu vahingossa toisen ryhmän ulkopelaajiin. (Kalaja 2000.) Lyöntiharjoituksissa on hyvä laittaa syöttölautaset samaan linjaan keskenään, jotta viereisten ryhmien sisäpelaajat eivät joudu vaaraan. Vaikka harjoittelu toteutetaan mieluiten pienissä ryhmissä, pitää ryhmiä suurentaa, jos tilaa on vähän. Näin saadaan säilytettyä riittävä etäisyys ryhmien välillä. Lukkarin täytyy muistaa väistää lyöntiä jokaisen syötön jälkeen ottamalla 1-2 askelta taaksepäin syötön irrottua kädestä. Lukkari ei myöskään koskaan saa ottaa syöttämäänsä palloa kiinni ennen pomppua. Lyöjä ei saa heittää mailaa lyönnin jälkeen tai yrittää lyödä palloa pompun jälkeen. Muiden sisäpelaajien pitää olla riittävän kaukana lyöjästä.

Pesäpallo-osio on rakennettu lajinomaiseksi kokonaisuudeksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan “Vuosiluokilla 7–9 pääpaino on monipuolisessa perustaitojen soveltamisessa ja fyysisten ominaisuuksien harjoittamisen opiskelussa eri liikuntamuotojen ja -lajien avulla.” Pesäpallon lajitaidot ovat tärkeitä motorisia perustaitoja ja siksi pesäpallo onkin erinomainen liikuntalaji perustaitojen harjoitteluun. PE-Center -palvelussa opetuksessa painotetaan peruslyöntien ja näpyjen harjoittelua, koska lyöminen on haastava ja mielekäs taito pesäpallossa. Tuntien sisällä harjoitellaan myös motorisia perustaitoja harjoituksien ja pelien lomassa.

Pesäpallo-osio koostuu kahdesta 90 minuutin tunnista jokaisella vuosiluokalla sekä kolmesta salissa pidettävästä tunnista. Salitunnit voi ottaa osaksi jaksosuunnitelmaa tai ne sopivat säävaraustunneiksi huonon sään sattuessa. Lajitaidoissa 7. luokalla harjoitellaan heittämistä, kiinniottamista, syöttämistä, peruslyöntiä ja vaakamailanäpyä. 8. luokalla kerrataan edellä mainittuja asioita sekä harjoitellaan maapallojen kiinniottoa, lyönnin suuntaamista ja lyöntiä vauhdin kanssa. 9. luokalla uutta taidollista puolta ei opetukseen tule, vaan keskitytään 7.-8. luokan sisältöjen kertaamiseen. Salitunneilla harjoitellaan motorisia perustaitoja pesäpallon nimissä sekä kerrataan lajitaitoja (heittäminen, kiinniottaminen, syöttäminen, peruslyönti, vaakamailanäpy). Salitunnit koostuvat leikeistä, lajiharjoitteista sekä sovelletuista pesäpallopeleistä.

7. luokalla ulkopelin pelikäsitysasioista käydään läpi pelaajien paikat, aktiivisuus ulkopelissä, varmistaminen, taittoheitto sekä etenijöiden polttamisjärjestys. Sisäpelin osalta opetellaan lyöntijärjestys ja sen noudattaminen sekä näpyn käyttö kentälle menossa ja vaihtotilanteissa. 8. luokalla kerrataan 7. luokan pelikäsitysasioita ja opetellaan lyönnin suuntaamista eri pelitilanteissa. 9. luokalla kerrataan 7.-8. luokkien sisältöjä sekä edetään joukkueena pelaamisessa, kun harjoitellaan merkkipeliä ja otetaan jokeripelaajat mukaan peliin.  Salitunneilla harjoitellaan ulkokentän aktiivisuutta ja varmistamista. Lisäksi salituntien sovelletuissa peleissä voi opettaa lyönnin suuntaamista sekä lyönnin valintaa tilanteen mukaan.

Pesäpallon tuntisuunnitelmien tavoitetaulukko

Luokka-aste/TuntiTunti 1Tunti 2
7. lkTaito: Heittäminen, kiinniottaminen, syöttäminen, peruslyönti.
Pelikäsitys: Koulupesissääntöjen oppiminen, ulkokentän pelipaikat, lyöntijärjestys.
Taito: Heittämisen, kiinniottamisen ja syöttämisen kertaaminen, vaakamailanäpyn harjoitteleminen.
Pelikäsitys: Näpyn käyttö kentälle menossa ja vaihtotilanteessa, ulkokentän varmistaminen ja liikkuminen, etenijöiden polttamisjärjestys, taittoheitto.
8. lkTaito: Vaakamailanäpyn, peruslyönnin, heittämisen, kiinniottamisen ja syöttämisen kertaaminen.
Pelikäsitys: Kerrataan koulupesissäännöt ja 7. lk:n pelikäsitysasiat (näpyn käyttö kentälle menossa ja vaihtotilanteessa, ulkokentän aktiivisuus, varmistaminen ulkokenttäpelissä, etenijöiden polttamisjärjestys, taittoheitto).
Taito: Maapallon kiinniottamisen harjoittelu, lyönnin suuntaaminen, peruslyönnin kertaaminen, (peruslyönti vauhdilla).
Pelikäsitys: Lyönnin suuntaaminen eri pelitilanteissa.
9.lkTaito: 7.-8. lk:n kertaaminen: Peruslyönnin, näpyn, lyönnin suuntaamisen, syöttämisen, heittämisen ja kiinniottamisen kertaaminen.
Pelikäsitys: 7.-8. luokan kertaaminen tarvittaessa: Aktiivinen ulkokenttä (liikkuminen ja varmistaminen), etenijöiden polttamisjärjestys, lyönnin suuntaaminen eri tilanteissa, näpyn käyttö kentälle menossa ja vaihtotilanteissa.
Harjoitellaan merkkipeliä ja jokeripeliä.
Taito: Peruslyönnin, näpyn, lyönnin suuntaamisen, syöttämisen, heittämisen ja kiinniottamisen kertaus, liikkumistaitoharjoittelu.
Pelikäsitys: Kerrataan tarvittaessa: Aktiivinen ulkokenttä (liikkuminen ja varmistaminen), etenijöiden polttamisjärjestys, lyönnin suuntaaminen eri tilanteissa, näpyn käyttö kentälle menossa ja vaihtotilanteissa, merkkipeli, jokeripeli.

Pesäpallon liikuntasalituntien tavoitetaulukko

Luokka/TuntiTunti
7.lkTaito: lyöminen, syöttäminen, kiinniottaminen, heittäminen kummallakin kädellä.

Pelikäsitys: Ulkokentän aktiivisuus, varmistaminen,

8.lkTaito: Vaakamailanäpy, peruslyönti, syöttäminen, kiinniottaminen, heittäminen, liikkumistaitoharjoittelu
9.lkTaito: Heittäminen, kiinniottaminen, syöttäminen, vaakamailanäpy ja näpyn suuntaaminen, peruslyönti.

 

Pesäpallo-osiossa käytetyt lähteet:

Edu.fi. Pesäpallo Viitattu 1.2.2017. http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetusmateriaalit_eri_lajeista/pesapallo

Edu.fi. Pesäpallo: Välineet. Viitattu 1.2.2017. http://www.edu.fi/perusopetus/liikunta/opetusmateriaalit_eri_lajeista/pesapallo/valineet

Erholtz P. & Myllykoski J. 1998. Pelikäsitys ja pesäpallon taktiikka: Pesäpallon taktiikan opetusvideo. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.

Järvinen H. 2000. Pesäpallo. Teoksessa M. Siukonen, H. Järvinen, S. Kalaja, M. Pulakka, S Siukonen & K. Suomalainen (toim.) Urheilun sääntö- ja kunto-opas osa 2. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Kalaja S. 2000. Pesäpallo: Koulusovelluksia. Teoksessa M. Siukonen, H. Järvinen, S. Kalaja, M. Pulakka, S Siukonen & K. Suomalainen (toim.) Urheilun sääntö- ja kunto-opas osa 2. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Kallio A. 2015. Pesäpallon pelisäännöt. Viitattu 14.2.2017. http://pesis-fi-bin.directo.fi/@Bin/44b5e4ffd012c0e92be4af9f69474dff/1487061370/application/pdf/160393/Pes%C3%A4pallon%20pelis%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6t%2031671.pdf

Komulainen J. & Huotari M. 2014. 105 Pesäpallo-onnistumista. http://105onnistumista.net/105_Onnistumista_light.pdf

Lumela P. 2007. Pallopelien perusteita teoksessa . Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: WSOY, 331–348.

Lumela P. 2009. Liikuntadidaktiikan peruskurssi 1 (LPEP 005) luentomuistiinpanot.

pesisnet.fi 

error: Kopioiminen kielletty! No copying!