Kehonhuoltomateriaalin johdanto

Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa oppilaiden hyvinvointiin tukemalla oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoon (POPS 2014). Kehonhuolto on erinomainen tapa tukea fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Fyysisen toimintakyvyn tavoitteista kehonhuollon avulla voidaan vaikuttaa erityisesti liikkuvuuden ja voiman kehittämiseen. Tämän lisäksi liikkeiden ja liikesarjojen avulla haastetaan myös tasapainotaitoja ja kehonhallintaa. Psyykkisistä tavoitteista taas kehonhuollolla voidaan edistää oppilaan myönteistä suhtautumista omaan kehoon. Lisäksi oppilaan kehon hahmottaminen kehittyy, sillä eri liikkeissä oppilas joutuu ajattelemaan oman kehon ja kehonosiensa asentoa.

Kehonhuolloksi voitaneen kutsua kaikkea, mikä edesauttaa kehon palautumista ja lisää kehon hyvinvointia. Kehoa voidaan huoltaa venyttelemällä lihaksia, tekemällä erilaisia liikkuvuusliikkeitä tai käsittelemällä itse kehoa esimerkiksi foamrollerilla, nystyrä- tai tennispallolla, jolloin lihakset saavat kevyttä hierontaa ja lihaskalvot joustavuutta. Hierojalla käynti on monelle tuttu kehonhuollon muoto. Rentoutuminen ja rauhoittuminen ovat tärkeä osa kehonhuoltoa. Oikean ravinnon ja riittävän veden juonnin merkitystäkään ei pidä unohtaa. Unen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Tavoitteena on terve, tasapainoinen ja toimiva keho.

Niska-hartiaseudun ongelmat ovat harmillisen yleisiä jo nuorten keskuudessa. Istuminen ja passiiviset harrastukset, kuten tietokoneella pelaaminen ja kännykän käyttö ovat tuoneet ryhti- ja liikkuvuusongelmia yhä nuorempien keskuuteen. Lisäksi pituuskasvu saattaa jäykistää kehoa, koska lihakset eivät 'ehdi mukaan' uuteen pituuteen. Tällöin olisi hyvä, että kehonhuoltoliikkeiden tekeminen olisi jo tuttua ja luontevaa. ”Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa” sanoo vanha sananlasku. Kun kehonhuolto tulee osaksi elämää jo lapsena ja nuorena, niin siitä tulee parhaimmillaan 'hyvä tapa'.

PE-Centerin kehonhuolto-osuus pitää sisällään “Kehon linjaus” -videon sekä kolme erilaista kehonhuoltotuntia. Kaikissa kehonhuoltotunneissa yhteisenä nimittäjänä ovat dynaamiset venyttely- ja liikkuvuusharjoitteet. Ne opetetaan suorittamaan oikeilla kehon linjauksilla ja hyvällä kehon hallinnalla. Jokainen tunti sisältää alkuverryttelyn, jossa tehdään seisten erilaisia liikkuvuus-, hallinta- ja tasapainoliikkeitä. Osa liikkeistä toistuu seuraavassa kehonhuolto-osuudessa ja joissain liikkeissä opetus etenee seuraavalle tasolle tai liikkeeseen tulee lisää haastetta. Kehonhuoltovideot on tarkoitus katsoa järjestyksessä. Aivan aluksi kannattaa katsoa “Kehon linjaukset” -video, jossa käydään läpi, mitä tarkoittaa hyvä ryhti. Videon katsomisen voi yhdistää esimerkiksi terveystieto-oppiaineeseen tai monialaiseen oppimiskokonaisuuteen hyvinvoinnista. Opettaja voi halutessaan itse opetella ohjelmissa olevat liikkeet ja opettaa ne liikuntaryhmälle tai laittaa kehonhuoltovideon päälle ja ohjata oppilaita liikkeissä. Suurin osa ohjelmissa olevista venyttelyliikkeistä voidaan soveltaa myös staattiseen venyttelytekniikkaan, jos näin halutaan.

Kehonhuolto-osiossa käytetyt lähteet ja lisäluettavaa:
Aalto, Riku, Lindberg, Ari-Pekka, Seppänen, Lasse 2014: Aktiiviliikkujan venyttely -tekniikat. Saarijärven Offset Oy

Ahonen, Jarmo 2007: MP Power Pilates. Gummerus Kustannus Oy, Jyväskylä

Kalaja, S. 2009. Lasten ja nuorten liikkuvuusharjoittelu teoksessa (toim. H. Hakkarainen, T. Jaakkola, S. Kalaja,
J. Lämsä, A. Nikander & J. Riski) Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. VK-Kustannus Oy, Lahti.

Kukkonen, Pertti 2011: Aktiivinen kohdevenyttely. Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna.

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.

Sandström, Marita&Ahonen, Jarmo 2011: Liikkuva ihminen. VK-Kustannus Oy, Lahti.

error: Kopioiminen kielletty! No copying!