Luistelu ja jääpelimateriaalin johdanto

Oppimisympäristönä jää antaa monipuoliset mahdollisuudet kehittää motorisia perustaitoja. Jäällä voidaan harjoitella erityisesti tasapainotaitoa, joka on mainittu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 T3 tavoitteena. Tämän lisäksi jäällä voidaan harjoitella erilaisia liikkumistaitoja ja välineenkäsittelytaitoja. Jää antaa myös mahdollisuuden lisähaasteille motoristen perustaitojen harjoittelemisessa. Esimerkiksi jäästä ylös nouseminen on suurempi tasapainohaaste kuin lattialta nouseminen. Samoin liikkumistaidoista hyppääminen ylöspäin on jäällä hankalampaa kuin lattialla. Lisäksi välineenkäsittelyyn saadaan lisähaastetta, kun asioita tehdään luistellen, eikä kävellen tai juosten. Oppilaita on myös hyvä opettaa hyödyntämään eri vuodenaikojen mahdollistamat erilaiset liikkumisympäristöt. Jäällä liikuttaessa oppilas harjaannuttaa myös havaintomotorisia taitojaan (T2, POPS 2014). Aluksi havainnointi keskittyy oman itsensä havainnointiin luistimilla. Vähitellen harjoittelussa voidaan ottaa mukaan lisää havainnoitavia kohteita esimerkiksi välineenkäsittelyn muodossa. Peleissä ja leikeissä oppilaita ohjataan tekemään järkeviä ratkaisuja, esimerkiksi nostamaan katseen pois pelivälineestä kuljettamisen aikana.

Luistelun ja jääpelien turvallisuusriskejä ovat kaatumiset, törmäämiset, kylmä ilma ja huono jään kunto. Tärkein suojavaruste luistelussa on kypärä ja koululiikunnassa jäälle ei ole asiaa ilman kypärää. Kypärän tulee olla ehjä ja kiinnityshihnan pitää olla riittävän tiukalla, jotta kypärä ei kaaduttaessa lähde irti. Kaatumisissa ja törmäyksissä korostetaan sitä, että pää ei saa kolahtaa jäähän. Turvallista kaatumista olisi hyvä harjoitella heti ensimmäisellä luistelutunnilla, jotta opitaan suojaamaan päätä. Kaatumisten harjoittelussa oppilaiden välimatkat tulee olla riittävän pitkät, jotta terä ei pääse viiltämään toista oppilasta. Luistelutunneilla on tärkeää, että oppilaiden välineet ja vaatetus on kunnossa. Luistinten terien pitää olla terävät ja vaatteiden riittävän lämpimät, jotta toiminta on turvallista ja mielekästä. Ennen luistelujaksoa on hyvä laittaa viestiä oppilaiden huoltajille, millainen on hyvä varustus luistelutunnilla. Jos koululla on lainavälineitä, tulee säännöllisesti tarkistaa kypärien kunto sekä teroittaa luistinten terät. Kylmän ilman takia tunnit pitää suunnitella aktiivisiksi ja ohjeidenannot pitää olla lyhyinä, jotta oppilaille ei ehdi tulla kylmä. Tarvittaessa kylmemmillä keleillä voidaan välillä käydä lämmittelemässä. Ennen jokaista luistelutuntia tulee opettajan varmistua, että jää on turvallisessa kunnossa.

Luistelussa ja jääpeleissä taitoerot saattavat olla suuret oppilaiden välillä. Osa oppilaista harjoittelee vielä pysymään pystyssä luistimilla, kun taas toisten taito on pitkälle kehittynyt. Oppilaiden välisiä taitoeroja voidaan kaventaa pelien ja leikkien sääntöjen avulla sekä luomalla taitotason mukaan pelejä ja ryhmiä. Opetusta voidaan myös eriyttää tarjoamalla oppilaille eritasoisia tehtäviä saman harjoitteen sisällä. Esimerkiksi jarruttamisen harjoittelussa voidaan taitavammille oppilaille tarjota haasteeksi aurajarrutuksen sijaan hockeyjarrutusta tai yhden jalan jarrutusta. Koska luistelu on haastava taito, sen opettelu voi saada aikaan mielipahaa etenkin nuorimmilla oppilailla. Opettajan on hyvä varautua keskustelemaan epäonnistumisista, antaa kannustavaa palautetta oppilaille ja korostaa pitkäjänteisen harjoittelemisen mahdollisuuksia: “Kyllähän nämä asiat opitaan, kun harjoitellaan tarpeeksi!” (T7, POPS 2014). Nuorempien oppilaiden kanssa opettajan on hyvä varautua luistelutunnilla luistinten sitomiseen. Luistinten sitomiseen saattaa kulua paljon aikaa, joten niitä kannattaa alkaa laittamaan jo välitunnin aikana. Koulunkäyntiavustajasta tai -ohjaajasta on iso apu luistelutunneilla. Tällöin opettaja voi käynnistää jo tuntia, kun avustaja sitoo viimeisten luistimia. Avustaja voi toimia myös apuohjaajana tunnilla sekä tarvittaessa viedä oppilaita tauolle, jos luistimet alkavat painaa jalkoja.

PE-Centerin luistelu ja jääpelimateriaali koostuu neljästä 45 minuutin tunnista 1.-2. -luokille, kolmesta 90 minuutin tunnista 3.-6. -luokille ja neljästä 90 minuutin tunnista 7.-9 -luokille.  Tasapaino- ja liikkumistaitojen opettelu lähtee 1-2 luokkalaisilla liikkeelle tutustumisesta jäällä liikkumiseen, kaatumisen ja jäästä nousemisen harjoittelusta, polvikulman säätelystä jäällä eli matalamman luisteluasennon harjoittelemisesta ja aura- ja puoliaurajarrutuksien harjoittelusta. Välineenkäsittelytaitoja harjoitellaan erilaisia välineitä kuljettamalla mailan avulla sekä pelaamalla erilaisilla välineillä. Näiden asioiden harjoitteleminen tapahtuu erilaisten leikkien kautta, jotta oppiminen olisi hauskaa. Esimerkiksi matalaa luisteluasentoa harjoitellaan muun muassa Pesänryöstöleikillä, jossa väline pitää poimia jäästä kyykkyasennon kautta, mikä pakottaa jalkojen koukistamiseen. Havaintomotorinen harjoittelu tulee vahvemmin mukaan tunteihin, kun otetaan peliväline mukaan. Esimerkiksi Peilileikki välineen kuljettamisella tai Liikennevaloleikki välineen kanssa pakottavat oppilaan nostamaan katseen pois pelivälineestä, jotta Peilin tai opettajan merkkien katsominen onnistuu. 3.-6. -luokilla jatketaan tasapaino- ja liikkumistaitojen harjoittelua. Tunneilla harjoitellaan takaperin luistelua, kaarreluistelua, hockeyjarrutusta, erilaisia tasapainoiluja liu’un aikana sekä kerrataan ratatyöskentelyn avulla alakoulussa jäällä harjoiteltuja asioita. Välineenkäsittelytaidoista kerrataan kuljettamista ja harjoitellaan laukomista ja syöttämistä. Havaintomotorista harjoittelua jatketaan ja oppilaita ohjataan tekemään erilaisia ja tarkoituksenmukaisia ratkaisuja peleissä ja leikeissä.

7.-9. -luokilla kerrataan alakoulussa harjoiteltuja asioita. Uusina asioina harjoitellaan lisää jarrutustyylejä, kääntymistä luistimilla sekä haastetaan oppilaiden luistelutaitoa erilaisten harjoitteiden ja pelien avulla. Välineenkäsittelytaitojen harjoittelua jatketaan mailan avulla sekä käsillä pelaten. Tunneilla käytetään erilaisia työskentelytapoja, jotta oppilaat joutuvat harjoittelemaan työskentelemistä parin kanssa, ryhmissä ja joukkueissa. Oppilaita ohjataan myös itsenäiseen ja omatoimiseen työskentelyyn ryhmissä. Peleissä oppilaat pyrkivät itse tuomaroimaan pelit ja tehtäväkorttien avulla oppilaat saavat itse päättää, mitä taitoa kertaavat tai harjoittelevat. Esimerkiksi All Stars -taitokilpailussa oppilaat pienissä ryhmissä rakentavat suorituspaikat tehtäväkorttien ohjeiden mukaan ja pyrkivät omatoimisesti tekemään tehtäväkortin määräämän harjoitteen. Itsenäisellä työskentelyllä pyritään siihen, että oppilaat osaavat toimia paremmin vapaa-ajan peli- ja luistelutilanteissa.

Taulukko. Luistelu ja jääpelimateriaalin tavoitteista vuosiluokille 1-2, 3-6 ja 7-9.

Tavoitteet
Alakoulu vuosiluokat 1-2
  • Tasapaino- ja liikkumistaidot: Tutustuminen jäällä liikkumiseen, turvallisen kaatumisen ja jäästä nousemisen harjoitteleminen, polvikulman säätely ja matalan luisteluasennon harjoitteleminen, aura- ja puoliaurajarrutusten harjoitteleminen.
  • Välineenkäsittelytaidot: Kuljettaminen mailan avulla.
  • Havaintomotorinen harjoittelu yhdistetään opetukseen, kun otetaan peliväline mukaan leikkeihin ja peleihin.
Alakoulu vuosiluokat 3-6
  • Tasapaino- ja liikkumistaidot: Takaperin luistelun, etuperin kaarreluistelun, hockeyjarrutuksen ja erilaisten liukujen harjoitteleminen.
  • Välineenkäsittelytaidot: Syöttämisen ja laukomisen harjoitteleminen.
  • Kerrataan alakoulun aikana harjoiteltuja tasapaino-, liikumis- ja välineenkäsittelytaitoja.
  • Havaintomotorista harjoittelua jatketaan ja oppilaita ohjataan tekemään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja peleissä ja leikeissä.
Yläkoulu vuosiluokat 7-9 
  • Tasapaino- ja liikkumistaidot: Kerrataan alakoulussa opittuja jarrutustyylejä, matalaa luisteluasentoa sekä harjoitellaan uusia tapoja jarruttaa. Harjoitellaan kääntymistä etuperin luistelusta takaperin luisteluun ja takaperin luistelusta etuperin luisteluun. Pelien ja harjoitteiden avulla oppilaita ohjataan harjoittelemaan väistämistä, kiihdytyksiä, nopeita suunnanmuutoksia, yleistaitavuutta ja tasapainoilua luistimilla.
  • Välineenkäsittelytaidot: Välineenkäsittelytaitojen harjoitteleminen mailan avulla ja käsillä pelattuna erilaisten pelien avulla. Kerrataan kuljettamista, syöttämistä ja laukomista mailan avulla.
  • Harjoitellaan toimimista parin kanssa, ryhmissä ja joukkueissa. Oppilas oppii työskentelemään kaikkien kanssa. Harjoitellaan omatoimista ja itsenäistä työskentelyä tunnilla.

Luistelu ja jääpelimateriaalissa käytetyt lähteet:

  • Liikuntapedagogiikan perusopinnot: Luistelu -pruju. Jaettu liikuntapedagogiikan perusopintojen luisteluopinnoissa.
  • Stamm L. 2010. Laura Stamm’s Power Skating. Human Kinetics
  • Suomen urheiluopisto, Suomen jääkiekkoliitto ja Kansainvälinen jääkiekkoliitto. Hockey Centre (www.iihce.fi). Viitattu joulukuussa 2018.
  • USA Hockey -sivuston Heads up hockey -osio: https://www.usahockey.com/headsuphockey. Viitattu joulukuussa 2018.
  • USA Hockey -sivusto: https://www.usahockey.com/. Viitattu joulukuussa 2018.

Leave a reply

error: Kopioiminen kielletty! No copying!