Uintimateriaalin johdanto

Turvallisuuden näkökulmasta uimaan oppiminen on yksi tärkeimmistä liikunta- ja kansalaistaidoista Suomessa. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (2014) mainitaan erikseen T6 tavoitteeksi "vahvistaa oppilaan uima- ja vesipelastustaitoa, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä". Uiminen on erinomainen tapa myös arvioida, ylläpitää ja kehittää kestävyyttä (POPS T5). Oppilaita tulee myös opettaa toimimaan turvallisesti ja asiallisesti uimahallissa (POPS T7).

Uintitunnit tuovat liikunnanopettajalle haasteita turvallisuuden näkökulmasta, erityisesti hukkumis- ja loukkaantumisvaaran takia. Oppilaat voivat olla hyvin eritasoisia uimareita aina uimataidottomista huippu-uimareihin ja kaikille tulisi tarjota turvallinen oppimisympäristö. Ennen ensimmäistä uintituntia opettajan olisi hyvä selvittää oppilaiden uimataito. Uimataidon voi selvittää esimerkiksi vuoden alussa täytettävän oppilasitieto- ja tavoitelomakkeen avulla, joka löytyy PE-Center -verkkopalvelun aloitustuntien ensimmäisestä tuntisuunnitelmasta. Tämän lisäksi on hyvä tiedustella asiaa huoltajilta Wilma tai Helmi -viestin avulla, sillä kaikki oppilaat eivät välttämättä halua tuoda esille heikkoa uimataitoa. Ensimmäisellä uintitunnilla on alkuun varattu aikaa alakoulussa opittujen uimatyylien kertaukselle, jossa opettaja pystyy tarkkailemaan oppilaiden uimataitoa. Lisäksi toisella uintikerralla tehdään Pohjoismainen uimataitotesti, mikäli sitä ei ole alakoulussa tehty.

Uimahallin säännöt ja käytänteet olisi hyvä käydä läpi ennen jokaista uintikertaa. Turvallisuuteen liittyviä sääntöjä ovat esimerkiksi uimahallissa ei saa juosta, mistä saa hyppiä ja mistä ei ja siirtyminen altaiden puolelle aina opettajan johdolla. Uimahallin säännöt ja käytänteet on hyvä laittaa myös kotiin luettavaksi. Tarkemmin uimahallin säännöistä löytyy ensimmäisestä uinnin tuntisuunnitelmasta. Liikunnanopettajan olisi myös hyvä tiedustella mahdollisuutta saada avustaja mukaan uintitunneille varsinkin silloin, jos ryhmässä on uimataidoiltaan heikkoja oppilaita. Tämä mahdollistaa paremmin oppilaiden taitotason mukaisen opetuksen.

Uimaopetus alakoulussa on hyvä aloittaa veteen totuttautumisesta, kastautumiseen, kellumiseen ja liukumiseen. Opetuksen etenemisen kannalta on tärkeää, että edellinen kokonaisuus hallitaan ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä (Hakamäki ym. 2012, 60-68). Alakoulussa uimaan oppiminen tulisi tapahtua leikkien. Uimaan oppiminen tapahtuu alkeisuimatyylien kautta kohti varsinaisia uinnin tekniikoita. Alkeisuimatyylien opettelu tapahtuu pääasiassa alakoulussa ja yläkoulussa keskitytään uintitekniikoiden, matkauinnin sekä vedestä pelastautumisen ja pelastamisen harjoitteluun. Toki, opetusta tulee eriyttää oppilaiden taitotason mukaan.

PE-Center -verkkopalvelun yläkoulun uintitunnit on suunniteltu siten, että opettajalla on käytössään 25 metrin altaalta vähintään 1-2 uimarataa. Uimahallille siirtymiseen, peseytymiseen ja vaatteiden vaihtoon menee enemmän aikaa, kuin monilla muilla liikuntatunneilla. Tämän takia uintitunnit on suunniteltu 60 minuutin mittaisiksi. Oppituntien alkuun varataan hetki aikaa omatoimiselle uinnille ja loppuun hypyille, peleille ja leikeille aina mahdollisuuden mukaan.

PE-Centerin -verkkopalvelun uintimateriaalissa 7. luokalla harjoitellaan uintiasentoa, krooliuintia, pää edellä hyppyä, selkäuintia ja pelataan vesikoripalloa. Lisäksi suoritetaan Pohjoismainen uimataitotesti (SUH), mikäli sitä ei ole aiemmin tehty alakoulussa. 8.luokalla kerrataan edellä mainittuja 7. luokan asioita ja harjoitellaan uusina asioina rintauintia, sekä pelataan vesilentopalloa. 9. luokalla kerrataan edellisen vuoden asioita ja opetallaan uutena vedenpoljentaa ja scullaista, pääedellä ja jalat edellä sukellusta sekä harjoitellaan vedestä pelastautumisen ja pelastamisen taitoja.

 

Taulukko uintimateriaalin sisällöstä ja tavoitteista

Tunti 1 Tunti 2
7.lk -Alakoulussa opittujen uimatyylien kertaus

-Uintiasento

-Krooliuinti

-Hyppy (pää edellä hyppy)

-Vesikoripallo

-Selkäuinti

-Pohjoismainen uimataitotesti/Matkauinti

8.lk -7.lk kertaus

-Rintauinnin potku

-Vesilentopalloa ja hyppyjä

-Rintauinnin potkun kertaus

-Rintauinnin käsiveto ja rintauinnin kokonaissuoritus

-Pituussukellus ja pituussukelluksen turvallisuusnäkökulmat

9.lk -8.lk kertaus

-Vedenpoljenta ja scullaus

-Pää edellä ja jalat edellä sukellus

-Vesilentopallo

-Pelastusuimatyylit

-Erilaiset hengenpelastus kuljetustavat

-Pelastushyppy

-Pelastuksen apuvälineiden harjoittelu: pelastusrengas, -kanisteri, -patukka ja -sauva

 

Uintimateriaalissa käytetyt lähteet:

Keskinen I. Havaintokurssi: uinti. 2008. Liikutatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto

Keskinen I. Liikuntadidaktiikan jatkokurssi 1. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto

Keskinen I. Vesiliikunta. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto

Keskinen I. Liikuntadidaktiikan peruskurssi 2. Uinti ja vesiliikunta. Oheismoniste. Liikuntatieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

Keskinen I., Hakamäki J., Hotti K., Lauritsalo K., Liinpää S., Läärä J. & Pantzar T. Uimaopetuksen käsikirja. 2016. Docendo.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Opetushallitus. 4. painos. Next print Oy, Helsinki, 2016

Suomen uima- ja hengenpelastusliitto ry. WWW-dokumentti. Viitattu 27.12.2017. http://www.suh.fi/toiminta/uimataitoviikko_2016/faktaa_uimataidosta.

Suomen uima- ja hengenpelastuliitto ry WWW-dokumentti. Viitattu 9.1.2018. http://www.suh.fi/toiminta/uimaopetus

error: Kopioiminen kielletty! No copying!